Rykkityyki / trykkityyki Forssa Fabric Oy:ssä (Rykkerissä) valmistuva
Se on hiljalleen valmistuvaa
Se on jäljittelemätöntä ja uniikkia
Se on hetken kuvaus, sellainen uuden sadon kangas
Rykkityykiä syntyy meillä kankaanpainannan oheistuotteena
Kankaanpainopöydän pinnan suojana käytetään useimmiten valkoista puuvillakangasta. Kankaanpainannan seurauksena kankaan pintaan kertyy useita kuosi- ja värikerroksia. Kerroksellisuutta kankaaseen syntyy hiljalleen useiden painokertojen myötä ja ajan kanssa. Kankaan ollessa hyvin värikylläinen ja monikerroksinen, kangas viimeistellään Rykkeri-malliston kuoseilla, jotta asiakkaiden kuosit eivät olisi tunnistettavissa. Valmiin kankaan pinta tuntuu vahamaiselta johtuen useista värikerroksista.
Kankaan pinnan ollessa valmis, kangasta voidaan kutsua rykkityykiksi. Se on myös valmista käytettäväksi erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Valmista rykkityykiä syntyy kerralla painopöydän pituuden (20 m) verran ja vuodessa vain noin 40-60 metriä. Valmistuvan rykkityykin määrä on siis rajallista ja se on ainutlaatuista koko Suomessa.
Monet väri- ja kuosikerrokset antavat kankaalle kauniin ja mielenkiintoisen pinnan. Kuosien kerroksellisuus luo ainutkertaisen lopputuloksen, jota ei voi jäljitellä.
Maailma elää ja muuttuu,
rykkityyki on ja säilyy
se on pala pysyvää tunnetta
Entisajajan rykkityykiä telapainokoneiden aikaan
Telapainokoneiden aikaan kankaanpainannan oheistuotteena syntyi trykkityykiä / rykkityykiä. Forssassa Finalysonin tehtaalla rykkityykiä valmistui kankaanpainannan oheistuotteena 1980 -luvun alkupuolelle asti. Tämän jälkeen rotaatiopainokoneet syrjäyttivät telapainokoneet kokonaan.
Forssassa on painettu kangasta vuodesta 1861 lähtien, jolloin tänne tuli Suomen ensimmäinen kankaanpainokone. Forssa Yhtiölle ensimmäinen telapainokone saapui vuonna 1862. Forssa Yhtiöllä, myöhemmin Oy Finalyson Ab:llä, oli monenlaisia painokoneita käytössä vuosikymmenien aikana. Uudenlaiset rotaatiopainokoneet alkoivat vähitellen syrjäyttää telapainokoneita. Tämän myötä rykkityykiä ei enää syntynyt kankaanpainannan oheistuotteena.
Rykkityykin muodostuminen
Telapainokoneen värikaukalo antoi painosylinterille väriä ja kuosi siirtyi painosylinteristä kankaalle. Telapainokoneella painettaessa painaminen oli aika sotkuista hommaa ja väriä roiskui myös ympäristöön. Painettaessa käytettiin suojana vahvaa, yleensä valkoista puuvillakangasta, jota kutsuttiin aluskankaaksi. Kangas imi itseensä ylimääräisen painovärin. Aluskankaasta käytettiin molemmat puolet ja sitä käytettiin niin kauan, kun se imi väriä itseensä. Tämän jälkeen kangas vaihdettiin uuteen kankaaseen. Valmista, värikylläistä kangasta voitiin nyt kutsua trykkityykiksi tai rykkityykiksi.
Valmis rykkityyki
Tämä monenkirjava kangas oli siis tekstiilipainon sivutuote, mutta hyvin haluttua ja kestävää. Se oli myös melko jäykkää monista värikerroksista johtuen. Väritys oli yleensä tumma ja värit ikään kuin liukenivat toisiinsa sekoittuen. Joskus kankaasta saattoi erottaa tuttuja kuoseja.
Rykkityykistä on valmistettu monenlaisia käyttö- ja sisustustekstiilejä kodin arkeen. Rykkityykistä tehtiin erilaisia vaatteita, kuten housuja, takkeja, mekkoja ja esiliinoja. Siitä on tehty myös tyynynpäälisiä, patalappuja sekä kansioiden ja kirjojen irtopäällisiä. Erittäin hyvää materiaalia rykkityyki oli myös matonkuteiksi. Rykkityykiä käytettiin luovasti monella tapaa.
Rykkityykistä tuli varsin haluttua sen jälkeen, kun sitä ei enää valmistunut kankaanpainannan sivutuotteena. Ihmiset, joilla on vielä vanhaa rykkityykiä varjelevat kangastaan kuin aarretta.
Sana trykkityyki / rykkityyki
Rykkityyki -sana lienee saanut alkunsa ruotsinkielisestä termistä trycka tyg, mikä tarkoittaa kankaan painamista. Kankaanpainajaa, painokoneenhoitajaa kutsuttiin rykkäriksi ja kankaanpainaminen oli rykkäämistä.